Ahvenanmaa on saaristolääni Itämerellä, puolivälissä Ruotsia ja Suomea. Se on autonominen maakunta Suomen tasavallassa, ja ruotsi on sen ainoa virallinen kieli.

Ahvenanmaalla asuu noin 30 000 henkilöä 16 kunnassa. Yksi niistä on Maarianhamina – maakunnan pääkaupunki ja ainoa kaupunki – jossa on noin 12 000 asukasta. Muut kunnat ovat maaseutukuntia joko manner-Ahvenanmaalla tai saaristossa.

Lue lisää Ahvenanmaan kunnista regeringen.ax-sivustolla.

Tietoa Ahvenanmaan kunnista Ålands kommunförbund -sivustolta.

Katso kartta kaikista 16 kunnasta Ahvenanmaalla, mukaan lukien Maarianhamina (Wikipedia).

Maarianhaminan karttapalvelu pohjakartalla ja erilaisilla näyttövaihtoehdoilla, mukaan lukien kaupunginosat.

Demilitarisoitu ja autonominen

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856, mikä tarkoittaa, että saarille ei saa sijoittaa sotilaallisia joukkoja. Ahvenanmaa on myös neutraali alue, jonka on pysyttävä aseellisten konfliktien ulkopuolella.

Vuonna 1922 Ahvenanmaasta tuli autonominen maakunta Suomen sisällä, sen jälkeen kun se oli kuulunut Ruotsille useita vuosisatoja. Kesäkuun 9. päivänä 2022 Ahvenanmaa juhli 100 vuotta itsehallintoa.

Ahvenanmaalla on oma lippu, omat postimerkit, omat rekisterikilvet ja oma verkkotunnus (.ax).

Hallinto Ahvenanmaalla ja Suomessa

Ahvenanmaa on autonominen maakunta Suomessa, mikä tarkoittaa, että monet tärkeät päätökset tehdään paikallisesti. Ahvenanmaalla on oma parlamentti (Ålands lagting) ja oma hallitus (Ålands landskapsregering), joka vastaa muun muassa koulutuksesta, terveydenhuollosta, ympäristöstä, elinkeinoelämästä ja paikallisesta liikenteestä.

Kansanvaali lagtinget säätää maakunnan lait ja nimittää maakuntahallituksen, joka vastaa yleisestä hallinnosta. Tietyt asiat – kuten ulkopolitiikka, puolustus ja valtion verotus – kuuluvat Suomen valtiolle. Ahvenanmaalla on myös oma edustaja Suomen eduskunnassa.

Suomi on tasavalta ja parlamentaarinen demokratia. Tasavallan presidentti on valtionpäämies ja vastaa ulkopolitiikasta ja kansallisesta puolustuksesta yhdessä hallituksen kanssa. Poliittinen valta on pääasiassa eduskunnalla ja hallituksella, jotka valitaan neljän vuoden välein.

Ålands lagting.

Ålands landskapsregering.

Kulttuuri ja arki

Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, mutta sillä on oma rytminsä, sävynsä ja identiteettinsä. Suuri osa arjesta heijastaa suomalaisia arvoja – kuten rehellisyyttä, toisten henkilökohtaisen tilan kunnioittamista ja täsmällisyyttä – mutta Ahvenanmaalla on myös syvät kulttuuriset juuret Ruotsiin. Ruotsi on ainoa virallinen kieli, ja monet ahvenanmaalaiset seuraavat ruotsalaisia medioita, perinteitä ja yhteiskunnallisia keskusteluja.

Samalla Ahvenanmaa on aivan omanlaisensa paikka. Täällä asuminen tarkoittaa olemista osan pientä ja tiiviistä yhteisöä, jolla on vahva paikallinen identiteetti, joka on muotoutunut meren, luonnon ja käytännöllisen itsenäisyyden hengen myötä. Asiat hoidetaan usein suoraan ja huomaamattomasti – ja täällä arvostetaan tekoja suurten sanojen sijaan.

Voit lukea lisää suomalaisista tavoista This is Finlandin oppaasta tavoista ja käytännöistä.

Ihmiset saattavat vaikuttaa aluksi pidättyväisiltä, mutta kun olet osa yhteisöä, löydät lämpöä, huumoria ja vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen. Liittyminen yhdistykseen, urheilujoukkueeseen tai paikallisiin tapahtumiin on hyvä tapa päästä mukaan yhteisöön.

Kieli

Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Toisin kuin muualla Suomessa, jossa sekä suomi että ruotsi ovat virallisia kieliä, Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen. Tämä tarkoittaa, että kaikki viestintä maakunnan sisällä ja Ahvenanmaan ja suomalaisten viranomaisten välillä tapahtuu ruotsiksi. Ruotsia käytetään kouluissa, työpaikoilla ja julkisessa elämässä. Voit myös käyttää ruotsia asioidessasi julkisissa palveluissa, kuten Kelassa (FPA), AMS:ssä (Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet) ja muissa viranomaisissa.

Vaikka yleisruotsia käytetään kouluissa ja virallisissa yhteyksissä, paikallinen murre antaa arkikeskusteluille oman luonteensa. Tässä muutamia yleisiä ilmaisuja, joita saatat kuulla:

Useimmat ahvenanmaalaiset, erityisesti nuoremmat sukupolvet, puhuvat englantia, ja monet ymmärtävät myös suomea vaihtelevassa määrin.

Opi ruotsia

Ruotsi on Ahvenanmaan virallinen kieli, joten ruotsin oppiminen on erittäin hyödyllistä. Medis (Medborgarinstitutet i Mariehamn) järjestää ruotsin kursseja muuttaneille (SFI).

Ruotsin kurssit Ahvenanmaalla (SFI).

Tietoa kotoutumiskoulutuksista ja kursseista regeringen.ax-sivustolla.

Tietoa kursseista (SFI ja SIA) ams.ax-sivustolla.

Jos haluat aloittaa ruotsin opiskelun itsenäisesti ennen muuttoa, voit etsiä digitaalisia kursseja ja resursseja verkosta:

Yle Nyheter på lätt svenska, päivittäiset uutiset helposti ymmärrettävällä ruotsilla.

www.hejsvenska.se

www.uttal.se

Tervehdykset ja kohteliaat ilmaisut

Tervehdykset ja kohteliaat ilmaisut
Hei! – Hej!
Hyvää huomenta! – God morgon!
Hyvää iltaa! – God kväll!
Heippa! – Hej då!
Nähdään! – Vi ses!
Kiitos! – Tack!
Paljon kiitoksia! – Tack så mycket!
Ole hyvä. – Varsågod.
Anteeksi. – Ursäkta mig.
Anteeksi. – Förlåt.
Ei ongelmaa. – Inga problem.

Kysymykset ja arkikeskustelu
Mitä kuuluu? – Hur mår du?
Kiitos, hyvää. – Jag mår bra, tack.
Mikä sinun nimesi on? – Vad heter du?
Nimeni on [nimi]. – Jag heter [namn].
Mistä olet kotoisin? – Var kommer du ifrån?
Olen [maasta]. – Jag kommer från [land].
Puhun vähän ruotsia. – Jag talar lite svenska.
Voitko puhua hitaasti, kiitos? – Kan du prata långsamt, tack?
Mitä se tarkoittaa? – Vad betyder det?
Voitko toistaa sen? – Kan du upprepa det?

Tien kysyminen
Missä on [paikka]? – Var ligger [plats]?
Miten pääsen [paikkaan]? – Hur kommer jag till [plats]?
Vasemmalle – Till vänster
Oikealle – Till höger
Suoraan eteenpäin – Rakt fram
Seuraava pysäkki – Nästa hållplats
Olen eksyksissä. – Jag är vilse.

Kaupoissa tai ravintolassa
Paljonko se maksaa? – Hur mycket kostar det?
Voinko saada kupin kahvia, kiitos? – Kan jag få en kopp kaffe, tack?
Haluaisin [ruokaa/juomaa]. – Jag vill ha [mat/dryck].
Onko teillä kasvisruokaa? – Har ni vegetarisk mat?
Lasku, kiitos. – Notan, tack.

Käytännön ilmaisut
En ymmärrä. – Jag förstår inte.
Ymmärrän. – Jag förstår.
Tarvitsen apua. – Jag behöver hjälp.
Missä on vessa? – Var finns toaletten?
Olen uusi täällä. – Jag är ny här.
Voitko näyttää minulle? – Kan du visa mig?

Luonto ja ilmasto

Ahvenanmaa on yksi Pohjoismaiden aurinkoisimmista paikoista, ja sillä on leuто, merellinen ilmasto neljine selkeine vuodenaikoineen. Yksi Ahvenanmaan suurista eduista on läheisyys luontoon ja mereen. Ahvenanmaalaiset nauttivat ulkoilusta ympäri vuoden – kesäisistä uinneista ja saaristoretkistä talvisiin rauhallisiin kävelyihin meren rannalla.

• Kevät alkaa hitaasti huhtikuussa lämpötilojen ollessa 3–7°C, ja maaliskuussa sulava lumi tekee olosuhteista märät ja mutaiset.
• Kesä tuo pitkät päivät ja rehevän luonnon. Keskilämpötila on noin 18°C, mutta se voi nousta jopa 30°C:seen. Heinäkuu on suurin lomakuukausi.
• Syksy (syyskuusta marraskuun alkuun) tarjoaa värikkäät metsät ja aluksi leudot säät. Marraskuu on usein pimeä ja sateinen.
• Talvi alkaa yleensä joulukuussa tai tammikuussa lämpötilojen vaihdellessa -7°C:n ja +2°C:n välillä – mutta se voi laskea jopa -20°C:seen. Jotkut talvet ovat lumisia, toiset harmaat ja sateisia.

Luonnonympäristö on rikas ja vaihteleva, punaisine graniittikallioihin, nummiin, lehtimetsiin ja laajoihin havumetsäalueisiin. Ahvenanmaalla on myös runsas lintuelämä ja monipuolinen kasvisto, johon kuuluu useita villien orkideoiden lajeja.

Valmistaudu talveen

Koska Ahvenanmaa on saari meren ympäröimänä, talvet ovat usein leudompia kuin ympäröivillä alueilla – mutta silti kylmiä ja pimeitä, erityisesti joulukuussa ja tammikuussa. Lämpimät talvivaatteet ovat välttämättömät: hyvä takki, talvisaappaat, hanskat, huivi ja korvia peittävä pipo.

Asunnot ja rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja lämmitettyjä, joten sisätiloissa pysyt lämpimänä jopa kylmimpinä päivinä.

Pohjoismainen elämänlaatu

Ahvenanmaalla odottaa rauhallinen ja tasapainoinen elämä, joka perustuu pohjoismaisiin arvoihin: tasa-arvoon, luonnon kunnioittamiseen ja vahvaan yhteisöllisyyteen. Elämä täällä heijastaa tervettä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä, jättäen tilaa perheelle, luonnolle ja hyvinvoinnille.

Muutatpa Ahvenanmaalle työn, opintojen tai uuden alun vuoksi – täältä löydät turvallisen, tukevan ja vieraanvaraisen ympäristön.

Erityisoikeudet ahvenanmaalaisena

Ahvenanmaalainen kotiseutuoikeus

Kotiseutuoikeus säätelee sitä, kuka saa omistaa maata tai kiinteistöjä ja harjoittaa elinkeinotoimintaa Ahvenanmaalla. Voit hakea ahvenanmaalaista kotiseutuoikeutta, jos olet muuttanut Ahvenanmaalle, asunut täällä yhtäjaksoisesti yli viisi vuotta, olet Suomen kansalainen ja sinulla on tyydyttävät ruotsin kielen taidot.

Ahvenanmaalainen kotiseutuoikeus antaa sinulle seuraavat oikeudet:

• rajoittamaton oikeus omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta
• äänioikeus ja vaalikelpoisuus lagtingin vaaleissa
• oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa.

Osakehuoneiston ostaminen ei yleensä vaadi lupaa.

Voit lukea lisää kotiseutuoikeudesta Ahvenanmaan maakuntahallituksen verkkosivustolta.

Maanhankintälupa

Jos sinulla ei ole ahvenanmaalaista kotiseutuoikeutta, sinun täytyy hakea maanhankintälupaa ostaaksesi maata tai talon Ahvenanmaalla.

Uutena asukkaana voit saada luvan ostaa alle 4 000 m²:n tontin vakinaiseen asumiseen tarkoitetulta alueelta, edellyttäen että sinulla on vakituinen työsuhde tai voit muutoin osoittaa aikovasi jäädä. Viiden vuoden asumisen jälkeen lupa myönnetään yleensä rajoituksetta.

Huomaa, että asumisoikeusasunnon ostaminen ei useimmissa tapauksissa vaadi maanhankintälupaa, mutta tarkista aina, sisältääkö kyseisen yhtiön lupa erityisiä vaatimuksia.

Käsittelyn aikana maakuntahallitus pyytää lausunnon kunnalta, mutta se ei ole sitova. Lopullinen päätös tehdään aina maakuntahallituksessa. Käsittelyaika on normaalisti kaksi tai kolme kuukautta.

Hae maanhankintälupaa Ahvenanmaan maakuntahallitukselta.

Äänioikeus Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö lagtingin ja kunnallisvaaleja varten.

EU-parlamenttivaaleissa, eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin muualla Suomessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Ahvenanmaalla asuva äänestää lagtingin vaaleissa, Suomen eduskuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Ahvenanmaalla äänestetään myös kunnallisvaaleissa. Presidentinvaalit järjestetään Suomessa ja Ahvenanmaalla, ja Suomen presidentti on myös Ahvenanmaan valtionpäämies.

Kunnallisvaaleissa saat äänestää jo yhden vuoden asumisen jälkeen Ahvenanmaalla. Sinun on myös oltava täyttänyt 18 vuotta vaalipäivänä.

Lue lisää äänioikeudesta Ahvenanmaalla Info Nordenin sivustolta.

Tasa-arvo ja monimuotoisuus

Suomi on yksi maailman johtavista maista tasa-arvon suhteen. Sukupuolten tasa-arvon osalta Suomi oli ensimmäinen eurooppalainen maa, joka antoi naisille äänioikeuden, ja ensimmäinen maailmassa, joka antoi naisille täydet poliittiset oikeudet – vuonna 1906.

Suomen lait kieltävät syrjinnän ja edistävät tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu työskentelee varmistaakseen yhtäläiset oikeudet kaikille, myös ulkomaan kansalaisille. Viranomaiset valvovat myös työpaikkoja syrjinnän ehkäisemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi.

Ahvenanmaan oikeusasiamiehen toimisto edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä lasten, potilaiden, asiakkaiden ja kuluttajien oikeuksia.

Lisätietoa vaaleista Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaa on autonominen maakunta Suomessa. Täällä jaetaan monia suomalaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteita, samalla kun palvelut on mukautettu paikallisiin tarpeisiin ja ainutlaatuiseen saaristoympäristöön. Tavoitteena on hyvin toimiva yhteiskunta, jossa kaiken ikäiset ihmiset voivat elää hyvää elämää.

Julkiset palvelut ja sosiaalinen tuki

Ahvenanmaan julkiset palvelut tarjotaan Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja maakunnan 16 kunnan yhteistyönä. Ne kattavat muun muassa:

• päivähoidon ja esikoulun
• koulun ja korkea-asteen koulutuksen
• terveydenhuollon ja vanhustenhoidon
• työnvälityksen ja sosiaalipalvelut.

Kuka vastaa mistäkin Ahvenanmaalla?

Kunnat vastaavat muun muassa:

• päiväkodeista ja esikoulusta
• peruskoulusta (luokat 1–9)
• paikallisista teistä, vedenhankinnasta ja jätehuollosta
• vanhustenhoidosta (osittain, yhdessä Kommunernas socialtjänst (KST):n kanssa)
• muuttajien neuvonnasta ja kotouttamispolitiikasta.

Kommunernas socialtjänst (KST) vastaa muun muassa:

• sosiaalihuollosta ja toimeentulotuesta
• lastensuojelusta
• vammaispalveluista ja omaishoitajien tuesta
• vanhusten kotihoidosta ja laitoshoidosta (osittain, yhdessä kuntien kanssa)
• sosiaalipalveluista kaikille Ahvenanmaan kunnille.

Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa muun muassa:

• julkisesta terveydenhuollosta (ÅHS – Ålands hälso- och sjukvård -organisaation kautta)
• lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta
• poliisiviranomaisesta
• ympäristö- ja kulttuuriasioista
• kotiseutuoikeutta ja maanhankintälupaa koskevien hakemusten käsittelystä
• muuttajien neuvonnasta ja kotouttamispolitiikasta maakuntatasolla
• työmarkkinapalveluista, mukaan lukien työttömyystuet ja opintotuki.

Suomen valtio (kansalliset viranomaiset) vastaa muun muassa:

• Kelasta (FPA): sosiaalivakuutuksesta, vanhempaintuista, eläkkeistä ja sosiaaliturvajärjestelmien kansallisesta koordinoinnista
• Verohallinnosta: verokorteista ja tuloveroilmoituksista
• poliisista, rajavartiolaitoksesta ja tullista
• oikeuslaitoksesta, mukaan lukien tuomioistuimet, syyttäjälaitos, ulosottoviranomaiset ja oikeusapu
• Migrasta (Maahanmuuttovirasto): oleskeluluvista ja kansalaisuudesta
• väestörekisteröinnistä ja henkilökorteista (Digi- ja väestötietoviraston kautta).

Sosiaaliturva ja oikeus etuuksiin

Oikeutesi Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmään riippuu siitä, miksi asut Suomessa ja kuinka kauan suunnittelet jääväsi.

Pysyvänä asukkaana sinulla on yleensä oikeus samoihin etuuksiin kuin Suomen kansalaisilla. Tilapäisillä asukkailla voi olla rajoitettu pääsy etuuksiin. EU-kansalaiset voivat joissain tapauksissa säilyttää kotimaansa järjestelmän mukaisen turvan. Vaikka sinulla ei olisi oikeutta kaikkiin etuuksiin, sinulla voi silti olla pääsy terveydenhuoltoon ja tiettyihin korvauksiin.

Monet palvelut tarjotaan paikallisesti Ahvenanmaalla, kun taas toiset tulevat kansallisen suomalaisen järjestelmän kautta.

Verot ja hyvinvointiyhteiskunta

Verot ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Ne rahoittavat julkisia palveluja, kuten:

• terveydenhuoltoa ja koulutusta
• kulttuuria ja infrastruktuuria
• turvallisuutta, innovaatioita ja ympäristönsuojelua.