Ranskalaisesta suurkaupungista ahvenanmaalaiseen pikkulapsiarkeen

Samuel Begot ja hänen vaimonsa ovat kotoisin suuremmasta kaupungista Etelä-Ranskasta, jossa elämä kului huomattavasti kiireisemmässä tahdissa.

– Pidin kaupungin sykkeestä ja siitä, että saattoi lähteä tapaamaan ystäviä. Sitten saimme poikamme, ja kävi selväksi, että suurkaupunkielämä ei ole pienten lasten kannalta sopivaa. Jo leikkipuistoon pääseminen vaati bussin tai raitiovaunun ottamista.

Pari alkoi etsiä rauhallisempaa vaihtoehtoa. He harkitsivat muuttamista lähemmäs Samuelin perhettä Ranskassa, mutta kolmen viikon loman jälkeen Ahvenanmaalla suunnitelmat saivat uuden käänteen.

– Anoppini on asunut täällä kahdeksan vuotta, joten tämä ei ollut ensimmäinen vierailuni – mutta ensimmäinen isänä. Se sai minut näkemään Ahvenanmaan aivan eri silmin.

Kahden maailman parhaat puolet

Vain muutama vuosi aiemmin Samuel olisi sanonut, ettei voisi koskaan kuvitella asuvansa Ahvenanmaalla. Silloin hän piti sitä aivan liian rauhallisena ja pienenä, mutta pienten lasten vanhempana hän koki Ahvenanmaan eri tavalla.

– Ajattelin, että "tämä on lasten maa". Kun palasimme Ranskaan, vaimoni alkoi lukea Pohjoismaiden koulutusjärjestelmistä, ja ymmärsimme, että muutto Pohjoismaihin olisi paras valinta pojallemme.

Perheen läheisyys, koulujen hyvä maine ja mahdollisuus käydä päiväkodissa kuusivuotiaaksi asti painoivat vaakakupissa. Toisin kuin Ranskassa, jossa lapsilla on hoitaja kahteen ikävuoteen asti ja he aloittavat koulun jo kolmevuotiaina.

– Koska poikamme isoäiti asuu Ahvenanmaalla, se oli luonteva valinta, vaikka harkitsimme myös sekä Ruotsia että Suomea. Vaimo ja minä usein vitsailemme, että olemme saaneet kahden maailman parhaat puolet, sekä Ruotsin että Suomen.

Leikkipuisto nurkan takana

Lopulta perhe päätti muuttaa Ahvenanmaalle, ja heti kun kaikki käytännön järjestelyt olivat kunnossa, muutto tapahtui. Ensimmäisen aikansa he asuivat anopillaan, joka sitten auttoi heitä löytämään oman asunnon tuttujen kautta. Nykyään heillä on merinäkymä parvekkeelta ja kävelymatkan päässä ovat päiväkoti, uimaranta ja leikkipuistot.

– On selvää, että sovittelemme edelleen arjen ja työaikojen yhteensovittamista, mutta stressi on aivan erilaista. Täällä minulla on aikaa leikkiä ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Juristista kielenoppijaksi

Ranskassa Samuel työskenteli juristina, joka keskittyi kotoutumis- ja asunto-oikeuskysymyksiin pakolaisten vastaanottokeskuksessa.

– Pidin työstäni, mutta ihmisten kärsimyksen kohtaaminen päivittäin oli raskasta. Opin paljon ihmisyydestä ja nöyryydestä sekä tuntemaan suurta kiitollisuutta siitä, mitä minulla on.

Ahvenanmaalle muuton jälkeen Samuel on keskittynyt ruotsin kielen oppimiseen. Hän on juuri suorittanut 8 kuukauden SFI-kurssin Mediksessä Maarianhaminassa ja saanut nyt kesäksi töitä ruokakaupassa.

– Se on minulle täydellinen. Pidän asiakaspalvelusta ja uusien ihmisten kohtaamisesta – ja samalla saan sekä kuulla että puhua paljon ruotsia.

Hänen vaimonsa osasi jo jonkin verran ruotsia Ahvenanmaalla asuvan sukulaisten ansiosta. Hänelle viimeinen vuosi on ollut kielen elvyttämistä ja mieluisan työn löytämistä. Poika puhuu jo sujuvasti päiväkodin ansiosta.

Kotoutumisen avain

Samuelin paras vinkki muille uusille tulokkaille on priorisoida kieltä, käydä kursseja ja oppia ruotsia. Samalla tapaa muita samassa tilanteessa olevia.

– Opettajani Mediksessä sanoi, että "kieli on avain", ja se pitää todella paikkansa. Kielen kautta tunnet itsesi paljon enemmän kotoisaksi.

Kielikurssit ovat myös tuoneet Samuelille uusia ystäviä. Lisäksi Maarianhamina järjestää kielikahviloita kaupungintalolla ja kaupunginkirjastossa, usein käytännöllisillä teemoilla kuten verotus, koulutus tai lastenhoito.

Muutamia kulttuuritörmäyksiä

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Samuel huomaa, että sosiaaliset koodit eroavat siitä, mihin hän on tottunut Ranskassa.

– Ahvenanmaalaiset ovat ystävällisiä, mutta ystävyyssuhteiden luominen vie täällä enemmän aikaa. Minulle se voi olla jonkinlainen haaste.

Myös pohjoinen ilmasto on sopeutumista vaativa muutos. Pimeä talvi eroaa suuresti Etelä-Ranskan valoisuudesta.

– Rakastan aurinkoa, joten viime talvena ostimme tehokkaan päivälampun. Samalla on hienoa seurata vuodenaikojen vaihtelua – otamme valokuvan parvekkeelta joka vuodenaikana.

Muuten hän on myös kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka rauhallisesti ja harkiten ihmiset täällä käsittelevät konflikteja.

– Näin kerran, kuinka auto perääntyi toisen päälle, mutta kukaan ei riidellyt sen jälkeen. Molemmat astuivat ulos ja puhuivat rauhallisesti. Niin ei olisi koskaan käynyt Ranskassa!

Hän uskoo sen alkavan jo päiväkoti-iässä, jossa hän on nähnyt, kuinka lasten tunteisiin vastataan rauhallisesti ja turvallisesti.

– Tunnet olosi niin turvalliseksi täällä. Ahvenanmaa on todella paikka lapsiperheille!