Olemme muuttaneet kotiin ja voimme niin hyvin!

Linda Eriksson kasvoi Hellestorpissa Lemlandissa ja suuri osa hänen perheestään asuu edelleen lähellä. Erikas-tila on ollut hänen suosikkinsa jo lapsuudesta asti. Nykyään hän ja poikansa Morris, 6 vuotta, vuokraavat taloa, johon hän usein hiipui lapsena. 

- Halusin Morrisin kasvavan niin kuin minä kasvoin lapsena. Asua kylässä, jossa tunnet naapurisi ja perhe on lähellä.

Elämän eri vaiheet

Linda muutti Ahvenanmaalta jo yhdeksäntoistavuotiaana ja jäi sitten Ruotsiin ja Tukholmaan 27 vuodeksi.
- Se on kokonainen elämä! Ennen Morrisin syntymää olin todella jättänyt Ahvenanmaan taakseni, vaikka tietysti aina kävin kotona tapaamassa perhettä. 

Koska Morrisin isäkin on ahvenanmaalainen, tuoreet pikkulasten vanhemmat alkoivat kuitenkin puhua paluumuutosta Ahvenanmaalle. Ehkä kun Morris aloittaa koulun? Ajatukset eivät kuitenkaan ehtineet toteutua, sen sijaan elämä pysähtyi äkkiä. Kun Morris oli 10 kuukauden ikäinen, hänen isänsä kuoli.

- Sen jälkeen kului muutama vuosi ennen kuin jaksoin kaiken muuttamiseen liittyvän, minun piti ensin levätä ja toipua. Ennen kuin pystyin tarttumaan käytännön asioihin, minun täytyi löytää itseni uudelleen. Muuttamisessa on paljon mietittävää siivoamisen, tavaroiden poisheittämisen ja koko elämän pakkaamisen lisäksi.

Tuolloin Linda työskenteli johtajana Lantmännenin tytäryhtiössä, joka keskittyi viljasiemeniin. Tahti oli kova ja vastuuta paljon.
- Viihdyin hyvin, mutta saavutin silti pisteen, jossa tunsin olevani valmis tämän kanssa! Myös töissä oli paljon asioita, jotka piti saattaa loppuun ja siirtää eteenpäin ennen muuttoa, sekä käytännöllisesti että tunnetasolla.

Sen jälkeen muu muutto sujui melko helposti.
- Kun asiat ovat oikein, ne tapahtuvat lähes itsestään. Sen jälkeen työn ja asunnon löytäminen ei ollut meille mitään.

Löysi kodin

Seuraavien Ahvenanmaa-vierailujen aikana Linda alkoi kierrellä ja tähyillä myytäviä taloja. Ensin Getassa ja Saltvikissa, koska hän pitää niitä kauniina. Sitten hän ymmärsi, että läheisyys perheeseen Lemlandissa on tärkeämpää.
- Halusin löytää asunnon, jonka ohi sisarukseni ja vanhempani kulkevat kotimatkallaan, jotta heillä on aina mahdollisuus pistäytyä meillä!

Ratkaisuksi tuli Erikas Lemlandissa, joka osoittautui vapaaksi uutta vuokralaista odottaessa.
- Sovimme vuokranantajan kanssa, että veljeni remontoi kylpyhuoneen, ja 10 kuukauden kuluttua minä ja Morris muutimme sisään.

Yhtä sujuvasti järjestyi työkin. Ystävien kautta hän päätyi Café Viktoriin Maarianhaminaan.
- Olen maailman paras kahvilatyöntekijä! Linda sanoo ja nauraa. Olen työskennellyt kahvilassa aiemmin, joten se oli vain tartuttava veitseen ja alettava hakkaamaan uudelleen. Se on ihanaa, rakastan sitä. Se on hauska ja antoisa työpaikka, joka kehittyy koko ajan. Olemme huippuporukka!

Vapaus ja turvallisuus

Ensimmäinen vuosi Ahvenanmaalla kului sitten uuteen elämään asettumiseen. Linda viihtyi heti, mutta Morrisille sopeutuminen oli vaikeampaa.
- Ystävien ja rutiinien katoaminen oli raskasta, hänellä oli ihana päiväkoti Tukholmassa. Kesti lähes puoli vuotta ennen kuin hän oli oma itsensä taas, sitten kuusi kuukautta ennen kuin hän oli asettunut uuteen elämään ja tunsi olonsa mukavaksi.

Läheisyys perheeseen on muuten suurin etu. Huolimatta monista ystävistä Tukholmassa yhdessäolo oli vaikeaa pitkien välimatkojen ja täynnä olevien kalenterien vuoksi.
- Matkustamiseen kului aina lähes tunti minne tahansa menikin. Toisin kuin Ahvenanmaalla, jossa työ ja aktiviteetit ovat lähellä. Täällä voimme tehdä neljä vierailua päivässä jos haluamme.

Vanhempana Linda arvostaa myös turvallisuutta ja sitä, että Morris voi pyöräillä kavereiden tai kaupan luo.

Uusi arjen ilo

Tällä hetkellä elämä muuten jatkaa tasaista kulkuaan. Työn, 6-vuotiaan ja erilaisten aktiviteettien yhdistelmä pitää arjen useimmiten täydessä vauhdissa. Linda, joka tanssi paljon nuorempana, on kuitenkin löytänyt tanssin uudelleen. Myös Morris on aloittanut tanssimisen.

- Torstait ovat meidän tanssipäivämme. Ensin hän käy lasten ryhmässä DunderDansissa, sitten minä tanssaan lindy hopia ja charlestonia Swingskeppetsin järjestämillä kursseilla. 

He molemmat ovat tyytyväisiä.
- Miten voi olla niin onnekas? Asua lähellä kaikkia rakkaita, Ahvenanmaalla, jossa luonto ja saaristo ovat upeita. Yksinhuoltajana olen tietysti hieman sidottu 6-vuotiaan kanssa, mutta silti uskomattoman vapaa!