Monia uusia ovia on avautunut Ahvenanmaalla

– Ahvenanmaasta on tullut kotini. Täällä on talomme, arkemme ja kaikki se, mitä olemme rakentaneet 13 vuoden aikana. Lisäksi Ahvenanmaa on antanut minulle uusia mahdollisuuksia ja avannut ovia, jotka olisivat todennäköisesti olleet suljettuina, jos olisimme jääneet Latviaan.

Kieli on avain

Kristine on kotoisin kaupungista, jossa on noin 10 000 asukasta, ja kokee, että kulttuuri- ja aktiviteettitarjonta on laajempaa Ahvenanmaalla ja Maarianhaminassa, erityisesti lapsiperheille. Siitä huolimatta Ahvenanmaa tuntui pieneltä ja arki hiljaiselta ensimmäisenä aikana muuton jälkeen.

– Jos olen rehellinen, se oli hieman tylsää. En osannut ruotsia enkä tiennyt mitä täällä tapahtui.

Kristinelle käännekohta tuli SFI-kurssien jälkeen. Sitä mukaa kun ruotsi parani, myös yhteiskunta avautui. Tapahtumat, yhdistystoiminta ja kulttuuri tulivat helpommin löydettäviksi ja saavutettaviksi.

– Sitten tajusin, että Ahvenanmaalla tapahtuu oikeastaan todella paljon, vaikka se on pieni yhteisö. Sinun täytyy vain tietää mistä etsiä, ja opin sitä vieläkin.

Pienet asiat, jotka tekevät eron

Sitä mukaa kun perhe kasvoi ja ensimmäinen ja toinen lapsi syntyivät, kuva Ahvenanmaasta muuttui entistä positiivisemmaksi.

– Silloin tajusin todella, kuinka hienoa täällä on asua. Se on rauhallista ja turvallista, välimatkat ovat lyhyitä ja kaikki on lähellä.

Kristine nostaa esiin sen, mitä monet ahvenanmaalaiset pitävät itsestäänselvyytenä: lasten ruoka päiväkodissa ja koulussa on ilmaista, samoin koulukäsikirjat ja koulumateriaalit. Lisäksi koulunkäynti on maksutonta aina korkeakoulutasolle asti. Se on mahdollisuus, jonka hän itse valitsi hyödyntää opiskelemalla Hospitality Management -alaa Högskolan på Ålandissa.

– En uskonut, että koulutus voisi olla ilmainen, mutta se oli.

Opiskeluaika ei tuonut vain uutta tietoa, vaan myös yhteisöllisyyttä ja kieliharjoittelua.

– Minulle se oli upea mahdollisuus. Opiskelujen jälkeen avautui monia ovia.

Sitoutunut yhteiskuntaan

Luonteeltaan Kristine on sekä sosiaalinen että yhteiskunnallisesti kiinnostunut. Kun tuttava kysyi, haluaisiko hän asettua ehdolle kunnallisvaaleissa Maarianhaminassa, hän sanoi siksi kyllä.

– Olin oikeastaan ajatellut odottaa sitoutumista, kunnes lapset olisivat isompia, mutta päätin silti kokeilla.

Jo ensimmäisessä vaalissaan hän tuli valituksi Maarianhaminan kaupunginvaltuustoon. Hänellä oli silloin jo ahvenanmaalainen kotiseutuoikeus, joka ei oikeastaan ole vaatimus äänestämiselle tai ehdokkaaksi asettumiselle kunnallisvaaleissa. Nykyään Kristine istuu sekä kaupunginhallituksessa että sivistyslautakunnassa.

– Ne ovat mielenkiintoisia tehtäviä, jotka ovat hyvin palkitsevia, mutta myös hieman pelottavia aluksi, koska en tiennyt miten kaikki toimii. Opin edelleen paljon siitä, miten yhteiskunta toimii Ahvenanmaalla.

Lapset keskiössä

Sekä vanhempana että poliittisen työnsä kautta Kristine on saanut syvemmän näkemyksen siitä, miten päivähoito ja koulu toimivat Ahvenanmaalla. Hänellä ja hänen miehellään on nykyään kolme lasta: vastasyntynyt poika, tytär, joka käy ensimmäistä luokkaa, ja poika kuudennella luokalla.

– Meillä on uskomattoman hyviä kouluja, jotka ovat yksilöllisiä ja lähtevät lasten tarpeista. Pienet luokat ja sitoutuneet opettajat tekevät myös suuren eron. Lapsille on aikaa ja lisätukea niille, jotka sitä tarvitsevat.

Löydä tiesi yhteisöön

Ahvenanmaalaista yhteiskuntaa Kristine kuvailee avoimeksi ja ystävälliseksi.

– Ahvenanmaalaiset ovat hyvin ystävällisiä ja uteliaita. Ihmiset tervehtivät, vaikka ei tunnettaisikaan toisiaan. Se on hienoa.

Oman paikan löytäminen uudessa yhteiskunnassa vie kuitenkin aikaa. Aluksi sosiaalinen elämä voi olla haaste, erityisesti jos kieli puuttuu. Ruotsin oppiminen vaatii harjoittelua, aikaa ja sitoutumista.

– Sinun täytyy saada kieli osaksi arkea ja käyttää sitä, se on kynnys, jonka yli täytyy päästä. Luin paljon ruotsiksi ja katselin uutisia.

SFI-kurssien lisäksi hän vinkkaa Ålands mångkulturella förening -yhdistyksestä ja Arbetarnas bildningsförbund på Åland (ABF) -järjestöstä, jotka tarjoavat kursseja, työpajoja, kielikahviloita ja muita tilaisuuksia, joissa voit tavata samankaltaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

– Aluksi se oli upea tapa tavata ihmisiä ja harjoitella ruotsia. Paljon on myös kiinni siitä, että sinä itse haluat osallistua.

SFI-kurssit ovat intensiivikursseja kokopäiväopetuksella, ja niille pääsemiseksi sinun täytyy olla rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi AMS:ssä. Tämä vaikeuttaa osallistujien työnhakua tai osa-aikatyötä kieliopintojen aikana, mikä Kristinen mielestä on harmi. Hän toivoo myös, että useammat ahvenanmaalaiset työnantajat tarjoaisivat kieliharjoittelupaikkoja. Hän itse viihtyi harjoittelussaan KappAhl-vaateliikkeessä.

Sen jälkeen hän on muun muassa työskennellyt projektipäällikkönä Rädda Barnen -järjestössä ja on tällä hetkellä äitiyslomalla tehtävästään johtavana hallintovirkailijana Kommunernas socialtjänst (KST):ssä.

Rauhallisuus, joka helpottaa arkea

Nykyään Kristine pitää rauhallisuutta ja turvallisuutta yhtenä Ahvenanmaan elämän suurista eduista.

– Pienten lasten elämä on stressaavaa missä tahansa asutkin, mutta täällä koen silti vähemmän stressiä läheisyyden ja pienimuotoisuuden ansiosta.

Kun työpäivä on ohi ja kaikkien vapaa-ajan aktiviteettien välissä on aikaa pysähtyä. Hänelle on myös suuri etu, että luonto on aina lähellä.

– Olen aina haaveillut asumisesta meren lähellä ja täällä tuntuu siltä, että tuo unelma toteutui.