Elää kaksikielistä perhe-elämää Ahvenanmaalla

Tiina on kotoisin Porista Satakunnasta ja hänen miehensä on Ruotsista. Suomi ja ruotsi ovat siksi aina kulkeneet rinnakkain perheessä, vaikka englanti oli parin ensimmäinen yhteinen kieli.

– Aluksi puhuimme toisillemme englantia, mutta nykyään meillä on täysin kaksikielinen koti. Olen aina puhunut lasten kanssa suomea ja mieheni ruotsia. Nyt kun he ovat vanhempia, vaihdamme kieltä sujuvasti, joskus kesken lauseen illallispöydän keskusteluissa.

Muutto ilman ennakkoyhteyksiä

Tiina ja hänen miehensä ovat kristittyjä ja tapasivat työn ja opintojen kautta kansainvälisessä lähetysjärjestössä. Kummallakaan heistä ei ollut aiempaa yhteyttä Ahvenanmaahan, mutta ajatus muuttamisesta sinne alkoi silti kypsyä.

– Minulle se oli vahva sisäinen vakaumus siitä, että Ahvenanmaa on meille oikea paikka.

Perhe asui tuolloin Turussa. Nuorimmat lapset olivat kolme ja viisi vuotta, ja vanhin oli aloittamassa toista luokkaa. Muutto tapahtui siksi kesällä, ennen koulujen alkua. Ensin perhe muutti vuokra-asuntoon maaseutukunta Lemlandiin, myöhemmin he ostivat talon vain muutaman sadan metrin päästä.

– Nyt meillä on kotiseutuvihkimisoikeus, mutta sitä meillä ei ollut kun ostimme talon. On yleinen väärinkäsitys, ettei Ahvenanmaalla voi ostaa taloa. Minulta on jopa kysytty, maksammeko veroja, Tiina sanoo nauraen.

Hän joutuu usein selittämään perheelle ja ystäville, mitä itsehallinto ja kotiseutuvihkimisoikeus tarkoittavat.

– Olemme huomanneet, että tietämättömyys Ahvenanmaasta on usein suurta sekä Suomessa että Ruotsissa.

Kieli avaa ovia

Tiinalle kieli on tärkeä avain ahvenanmaalaiseen yhteisöön kuulumisen tunteeseen. Hän neuvoo käymään kielikursseilla ja osallistumaan yhdistystoimintaan sekä ruotsin oppimiseksi että uusien yhteisöjen löytämiseksi.

– Paikallinen kieli on avain ihmisiin ja yhteiskuntaan. Samalla sen ei pitäisi olla ongelma Suomesta muuttavalle – kaikki ovat opiskelleet ruotsia koulussa, joten pohja on olemassa.

Tiina itse on suostunut ruotsin kielen suurlähettiläänä toimimiseen. Se tarkoittaa, että hän vierailee suomenkielisissä kouluissa mantereella ja kertoo, miten hän on oppinut ruotsin ja mitä mahdollisuuksia kieli on hänelle tuonut.

Vaikka ruotsi hallitsee Ahvenanmaalla, perheen kolme lasta ovat silti täysin kaksikielisiä.

– Olemme panostaneet erityisesti äidinkielen suomeen kotona, lähettäneet lapset suomenkielisille leireille ja viettäneet paljon aikaa sukulaisten luona loma-aikoina.

Viihtyy moniosaajana

Ensimmäisen aikansa Ahvenanmaalla Tiina jatkoi töitä samassa kristillisessä järjestössä kuin aiemmin. Sitten hän päätti perustaa oman yrityksen.

– Olen aina ollut moniosaaja, ja se sopii Ahvenanmaalle erittäin hyvin. Täällä monet ovat juuri sellaisia.

Yrityksessään hän on muun muassa työskennellyt freelancekirjoittajana, valokuvaajana ja kääntäjänä ruotsista suomeen, tehnyt yhteistyötä matkailuyritysten kanssa ja blogannut suomeksi ahvenanmaalaisesta arjesta. Kun IFK Maarianhamina Jalkapallossa tarjoutui osa-aikainen työ turnausvastaavana, hän suostui siihenkin.

– Ensimmäinen tehtäväni oli Alandia Cup 11-vuotiaille, jossa monet joukkueista ovat suomenkielisiä. Muistan kuinka mukavaa oli saada taas tehdä töitä vähän suomeksi.

Arki, joka toimii

Tiina näkee Ahvenanmaan elämässä monia etuja, vaikka haastejakin on. Veroraja yhdistettynä verkkokauppaan on yksi sellainen, ja koska hänen miehensä matkustaa paljon työn vuoksi, matka-ajat voivat tuntua joskus pitkiltä.

– Mutta muuten viihdymme erittäin hyvin. Pidän siitä, että ahvenanmaalaiset ovat yritteliäitä ja suoraselkäisiä. Täällä on paljon tervettä järkeä. Ihmiset ovat käytännöllisiä ja auttavat – jos tarvitset apua, saat sen.

Hän nostaa esiin myös tarjonnan, joka usein yllättää.
– Ahvenanmaalla on lähes kaikki. Täällä on jopa sekä curlinghalli että laskettelurinne. Maarianhamina on myös sopivan kokoinen kaupunki, ja useimmat tarvittavat palvelut ovat lähellä.

– Ahvenanmaa on meille oikea paikka!